Uusi vastaus
Peruuta
Keskustelun
pääaihe
Veli-Eino
03.04
08:01
Aihe:
Mielipiteet
Otsikko:
pintatutkiskelu
EI syväanalyysi
|
Teksti:
Lajiin perehtyminen ja sen kautta tuleva informaatiotulva
voi johtaa naiivin ihmisen tieteessä havaittuun naivistiseen tautologismiin. Tällöin ihminen saattaa olla transsitilassa itse sitä tiedostamatta.Transsitila ilmenee itseään toistavilla julkilausumilla,omaa erinomaisuuttaan korostavalla tautologismilla,toisten mielipiteiden aliarviomisella ja alentavilla viestityksillä. Usein tälläinen henkilö ylireagoi häneen kohdistuvan kritiikin yrittämällä murskata kritiikinantajan.
Usein tälläiseen tilaan ihminen joutuu,mikäli hän on kokenut epäonnistuneensa jossain annetussa tehtävässä ja hän pelkää oman ympäristönsä hylkäävän hänet.Usein tähän kehitykseen on myös vaikuttanut lapsuudessa koetut voimakkaat kokemukset jotka polarisoivat myöhemmän kehityksen jälkeenjääneisyyteen. Totuudenkäsitykset hämärtyvät myöhemmässä vaiheessa.
Totuus on käsite, jolla useimmiten viitataan tiedon ja
todellisuuden yhdenmukaisuuteen. Epistemologia eli
tietoteoria on filosofian osa-alue, joka tutkii tietoa ja
sitä, mitä voidaan pitää totuutena. Tieteenfilosofia tutkii
tieteellisen tiedon pohjaa.
On erilaisia teorioita siitä, minkä tiedon voidaan väittää
olevan totta:
Totuuden korrespondenssiteoria (vastaavuusteoria): tosi
teoria on sellainen, joka vastaa asioiden todellista tilaa.
Totuuden koherenssiteoria (yhteensopivuusteoria): tosi
teoria on sellainen,joka pitää yhtä muiden tuntemiemme
teorioiden kanssa.
Pragmaattinen totuusteoria: tosi teoria on sellainen,joka
mahdollistaa menestyksellisen toiminnan.
Totuuden konsensusteoria (yksimielisyysteoria) määrittää
totuuden olevan tietyn sosiaalisen ryhmän yhdessä todeksi
sopima asia.
Sosiaalinen konstruktivismi: totuus rakennetaan sosiaalisten
prosessien myötä ja edustaa valtataistelua sosiaalisessa
yhteisössä.
Naiivi totuusteoria: totuuden kuulee Torven (tai lasten)
suusta.
Yleisin määritelmä totuudelle on ensimmäinen. Siihen liittyy
vain empirismin periongelma, jonka mukaan kukaan ei voi
havaita todellisuutta sellaisena kuin se on, vaan
havaitseminen rajoittuu tautologisesti havaintoihin. Kantin
mukaan objektiivinen havainnoiminen ja asioiden tositilojen
todentaminen täydellisesti onnistuisi ehkä enkeleiltä,
muttei kuitenkaan ihmisiltä. Korrespondenssiteoria ja
pragmaattinen teoriaa kelpaavat siis varmasti tieteelliselle
realismillekin tiedon kriteereiksi, vaikkeivat ehkä
määritelmiksi. Metodologinen instrumentalisti saattaisi
puolestaan pitää vaikkapa pragmaattista totuusteoriaa
ainoana teoriana, jolla on väliä.
Toivottavasti tästä oli jollekin apua. Ettei tarvitsisi omaa olematonta ylivertaisuuttaan julkituoda tällä sivustolla.
Kaikki asiakirjat
Tekijän mukaan
Otsikon mukaan
Aiheen mukaan
Siirry takaisin
