Uusi vastausPeruuta


Vastaus
pääasiakirjaan

Osa 2
25.02 18:29


|

Aiheeseen:

Ringette

Otsikko:

Mussukat
|
|
|

Teksti:


Tarinoita kentältä ja kentän laidalta

Ajatuksenani on tällä palstalla hiukan kertoa siitä minkä me kaikki tiedämme, mutta emme välillä usko, näe tai ole näkevinämme. Toivottavasti saan tarinoihin myös opetuksen, jotta joku voisi ottaa niistä opiksi vaikka en väitäkään, että minun antama oppi on se oikea. Mites se viisaus menikään, jokainen voi tehdä virheitä, mutta tyhmä ei ota niistä opiksi. Olkoon nämä kertomukset mahdollisuus saada tietoa siitä, kuinka tietynlaiset toimintatavat saaneet aikaan milloin minkäkinlaisia seurauksia. Tarkoitukseni ei ainakaan tietoisesti ole mollata ketään vaan tuttuja tarinoita tutuille omalla tavalla kertoen.

Tämän toisen tarinan nimi olkoon vaikka ”Mistä näitä uskomattomia kysymyksiä oikein tulee?”

Olipa kerran joukkue, jossa päädyttiin eräänä keväänä lähteä tekemään siitä selkeästi kilparyhmää. Joukkue oli aikaisempana vuonna vain pelaillut ringetteä ja muutos oli ajankohtainen, seuran jatkuvuuden ja motivoituneiden pelaajien seurassa pitämisen vuoksi. Parina edellisenä vuonna joukkueesta oli poistunut osa pelaajista. Tämä juuri sen takia, että joukkue vain pelaili ja pelaajan oma kehittyminen saati joukkueena menestyminen oli aika toivotonta.

Eräänä kevät talvena sitten seuran sivuille laitettiin ilmoitus joukkueen kokoamisesta. Edelliskauden pelaajille pidettiin luento seuran valmennuspäällikön ja joukkueen valmennuksen taholta siitä, mitä kilparingette tarkoittaisi. Pelaajille kerrottiin sitoutumisesta, omatoimisesta oheisharjoittelusta, peliajan saamisen edellytyksistä jne. Kaikki joukkueen pelaajat ilmoittivat haluavansa muutosta nykyiseen toimintatapaan.

Joukkue oli vuosien varrella kutistunut pelaajamäärältään 10-13 pelaajan ryhmäksi ja yhtenä ensimmäisenä tavoitteena seuran ja valmennuksen taholta oli kasvattaa pelaaja määrä monestakin syystä, eikä pienimpänä syynä ollut kilpailutilanteen aikaansaaminen pelaajien välille. Vanhemmat olivat myötämielisiä tavoitteellisen toiminnan aikaansaamiseksi ja tukivat sitä. Vanhempainpalaverissa kerrottiin myös vanhemmille siitä, mitä kilparingette tulisi tarkoittamaan. Vanhemmat kyseenalaistivat ainoastaan pelaajamäärän, joka oli tarkoitus keväällä kesän harjoituskaudelle lähtiessä olla 20. Yhteisesti sitten sovittiin, että joukkueen koko pelikaudelle lähdettäessä voisi maksimissaan olla 18+2, mikäli siihen niin paljon pelaajia edes saataisiin houkuteltua.

Vanhempainkokouksessa joukkueen vanhoille pelaajille päätettiin antaa ns. etuajo-oikeus joukkueeseen, joka tarkoitti sitoutumista tulevaan (peliaika ansaitaan jne) ja keväästä saakka maksujen maksamiseen (ei kuitenkaan osallistumisvelvoitetta). Suurin osa tai lähes kaikki entiset pelaajat lähtivät toimintaan mukaan. Muualtakin uuden toimintatavan houkuttelemina joukkue sai uusia pelaajia ja joukkue harjoitteli kesän todella isolla ryhmällä. Muutamalle uudelle tulijallekin jouduttiin sanomaan, että saatte olla kesän mukana ryhmässä, mutta koska joukkueen koko on sovittu ja mikäli kukaan ei heitä kesän aikana pyyhettä kehään, niin emme voi ottaa teitä mukaan joukkueeseen. Eli joukkueen kesän harjoitusryhmän koko oli suurempi kuin vanhempainkokouksessa keväällä päätetty joukkueen koko 18+2. Tämä sai aikaan uusien pelaajien kohdalla terveen kilpailun ja myös vanhojen pelaajien innostumisen uudenlaiseen harjoitteluun. Uusilla tulijoilla oli kuitenkin se huono puoli kesän toiminnassa, että vaikka he olisivat kuinka motivoituneita tai lahjakkaita, niin he eivät voisi kesän aikana ohittaa näitä vanhoja pelaajia joukkueeseen pääsyn suhteen.

Kesän aikana sitten paljastui sellainen asia, että yksi ns. vanha pelaaja oli aina harjoituksista pois, milloin milläkin verukkeella. Valmennus ei voinut asialle mitään, koska tämä etuajo-oikeus oli vanhempainkokouksessa laadittu ja kausimaksut kolahtivat tilille ajallaan. Harjoituspäiväkirjaa pelaaja ei täyttänyt, vaikka kaikilta sitä edellytettiin. Hän kuitenkin kuulemma kertoi puhelimitse, kuinka paljon oli liikkunut samalla, kun ilmoitti, ettei taaskaan pääse treeneihin.

Loppu kesällä valmennus ehdotti jojolle, että pitäisikö tämän kyseisen pelaajan kohdalla luopua koskemattomuudesta, koska joukkueeseen olisi motivoituneita tulijoita tilalle. Vastauksena valmennus sai, että tyttö kannattaa pitää mukana koska vanhemmilla on rahaa ja he hoitavat maksut ajallaan!!!!

Tyttö ilmoitti itsestään elokuussa, että hän pääsee vasta syyskuussa toimintaan mukaan ja ei voi sitoutua kaikkiin harjoituksiin talvikaudella koska koulu, työt ja muut menot häiritsevät liian kovaa sitoutumista. Asiasta käytiin tytön kanssa keskustelu, jossa sovittiin pelisäännöt. Tyttö tulisi saamaan peliaikaa vain ansionsa mukaan ja hän hyväksyisi sen. Tämä tarkoitti sitä, että tyttö olisi aina ns. 16 pelaajaa, mikäli ottelussa niin paljon pelaajia olisi paikalla. Tyttö hyväksyi käytännön. Joukkue oli tässä vaiheessa menettänyt ne pelaajat jotka olivat ns. ylipaikoilla muihin joukkueisiin, joten enää ei voinut ajatella pelaajan paikan täyttämistä toisella pelaajalla.

Kausi sitten lopulta alkoi ja koko joukkue lukuun ottamatta tätä yhtä tyttöä oli treenannut hyvän kesän. Tyttö kävi syksyn aikana silloin tällöin jäätreeneissä, kuivaosuuksiin hän ei edellenkään osallistunut. Ensimmäisiin peleihinkään hän ei tullut mukaan. Sitten hän tuli lopulta peleihinkin ja sattumalta juuri silloin kun joukkueessa oli paljon poissaoloja, joten peliaikaa oli sen vuoksi tarjolla. Sitten joukkueen pelaajat tervehtyivät ja pelaaja oli taas pari viikkoa poissa treeneistä, jonka päätteeksi hän tuli suoraan yhteen joukkueen otteluun. Ottelussa oli paikalla 16 kenttäpelaajaa ja valmennus ilmoitti ne 15 joilla peli aloitetaan ja tietenkin tämä tyttö oli se 16:sta eli aloittaisi pelin sivussa. Jolloin tämä pelaaja kysyi ”Miksi minä olen se joka aloittaa viltissä?”

Mitä tälle yksittäiselle pelaajalle sittemmin on käynyt? Mitä joukkueelle sittemmin tapahtui?

- Tyttö lopetti ringeten kuukauden sisällä edellisestä tapahtumasta, koska huomasi, että valmennus pitää kiinni oikeasti siitä, että hän ei ohita muita pelaajia peliajan suhteen.

- Joukkueen henki parani sen kauden lopuksi aivan eri tasolle, koska tämän pelaajan tapaus söi myös joukkuehenkeä. Muut pelaajat eivät ymmärtäneet ollenkaan, miksi tätä pelaajaa piti pitää joukkueessa mukana.

Tarinan opetuksia:

Mikäli tehdään pelisääntöjä koskemaan joukkuetta ns. etuajo-oikeus voi tarkoittaa vain harjoitusryhmään kuulumista, ei joukkueeseen pääsemistä.

Olisi valmennuksen pitänyt ottaa asia puheeksi aikaisemmin kesällä ja kyseenalaistaa koko koskemattomuus/etuajo-oikeus tämän pelaajan kohdalla?
Mielestäni kyllä.

Onko joukkueen valmennuksen ja pelaajien tahtotila tärkeämpää kuin vanhempien hyvä veli sääntöjen noudattaminen?
Tässäkin tapauksessa kyllä on. Pelaajien ja valmennuksen olisi pitänyt ottaa rohkeasti saaneet kertoa kantansa aikaisemmin ja voineet tyrmätä vanhempien sopimuksen koskemattomuudesta.

Onko kilparingetteen lähtiessä syytä koskemattomuuksien antamiseen?
Ei välttämättä.

Onko vanhemmilla mitään väliä lasten tekemisestä, kun on varaa maksaa kausimaksuja vaikka ei tyttö käy toiminnassa mukana?

Ovatko vanhemmat ja tyttö yleensäkään keskustelleet tytön harrastuksesta?

Oliko vanhempien toive vain se, että jos tyttö vielä jatkaisi vuoden harrastuksen parissa ja tietoisuus mitä kilparyhmään kuuluminen velvoittaa kaikilta, sivuutettiin oman lapsen edun ajattelulla.

Oliko valmentaja tehnyt pelaajan kanssa riittävän selväksi miten peliaika ansaitaan?
Sitä ei tarina kerro, mutta vaikka ei olisikaan voiko pelaajan esittämän kaltaista kysymystä esittää?

Pitäisikö tämän päivän lasten myös itse oivaltaa syyt ja seuraukset vai onko heidät opetettu kyseenalaistamaan kaikki?

Tietääkseni tämä ei ole läheskään ainoa tapaus, jossa on päädytty em. mainitun kaltaiseen kysymykseen ja edeltävät tapahtumat ovat myös olleet ainakin osittain samankaltaisia.

Palaan palstalle taas aikanaan. Näitä juttuja riittää kyllä.

Jännittävää loppukevättä koko ringetteväelle.



Kaikki asiakirjat    Tekijän mukaan    Otsikon mukaan    Aiheen mukaan   Siirry takaisin